Miksi on niin vaikeaa antaa positiivista palautetta? Tänään sain valmiiksi pitsineulehuivi Fifin, joka on elämäni ensimmäinen isompi työ ohuella langalla. Sitä sitten miehelle innokkaasti esittelemään ja totta kai kaipasin kehuvia kommentteja suuren urakan jälkeen, mutta kommentiksi tulikin: " Mitä sinä tuolla teet? Sopii ehkä äidille, ei sinulle. " Jee, jee. Kyllä otti päähän. Ja tasan tarkkaan on vierestä seurannut monta viikkoa, kun olen neuletta väkertänyt! No, täytyy jättää kommentit omaan arvoonsa. Huivista tuli joka tapauksessa hieno! Toinen tämän päivän visainen kysymys on, kuinka saada 2½-vuotias parturiin hiusten leikkuulle? Tähän asti on itse saksilla ja koneella leikattu, mutta olishan se jo ihan kiva antaa ammattilaisen hoitaa kesätukan leikkuu. Tänään käytiinkin jo parturin ovella seuraamassa isän hiusten leikkaamista. Ilmari on kuitenkin sen verran arka, ettei anna taatusti vieraan ihmisen koskea tukkaansa. Ehkä pitää itse yrittää tukkaa vielä kyniä.